Alkeiskurssin kolmannella ja neljännellä kerralla harjoiteltiin väistöistä kaksi kalpamiekkailussa tavallisinta: siksti ja kvartti. Sikstillä torjutaan oman asekäden puolelle tulevia hyökkäyksiä, kvartilla vapaan käden eli vatsan puolelle tulevia.

Siksti (tai tarkemmin kontra-siksti) kiepauttaa vastustajan hyökkäävän terän omasta ulko-ylä-linjasta ohi. Väistöjä tehdessä otetaan pieni askel taakse, että saadaan tilaa ja aikaa väistön tekoon. Oikeakätisellä oikeakätistä vastaan oma kärki liikkuu noin 3/4 kierrosta (C:n muotoisesti) myötäpäivään, jää siihen kärki kohti vastustajan olkapäätä, voimakolmio muodostuu oman kokillin yläpuolelle ja oman terän ulkoreunaan. Vastapisto (eli riposti) tehdään pitäen voimakolmio lähes loppuun asti kiinni. - Vasenkätisellä oikeakätistä vastaan ei tarvitse tehdä kiepautusta, vaan kärjen nosto aivan pienellä kaariliikkeellä riittää ottamaan hyökkääjän terän kiinni. Voimakolmio muodostuu oman kokillin yläpuolelle ja oman terän ulkoreunaan. Vastapistossa pidetään voimakolmio kiinni, mutta jos hyökkääjän käsi on kovin korkealla, piston lopussa sidonnan voi joutua irrottamaan, että pääsee vastustajan käden yli.

Kvartti (tai tarkemmin siirto-kvartti) tehdään nostamalla kärki ylös ja siirtämällä oma käsi omaan sisälinjaan, jolloin liikkeen aikana oma terä nappaa hyökkääjän terän kiinni siten, että hyökkäys ohjautuu sisälinjasta ohi. Kvartissa oma käsi (ranne ja kämmen) siirtyvät siis oman vartalon edessä vapaan käden puolelle. Voimakolmio muodostuu oman kokillin yläpuolelle ja oman terän sisäpuolelle. Vastapistossa käsi ojennetaan tällä "väärällä" puolella niin, että voimakolmio (ja sidonta) pysyy mahdollisimman pitkään kiinni ja ojennuksessa oman käden rystyspuolelta näkee vastustajan. - Vasenkätisellä oikeakätistä vastaan tapahtuu vastaava siirto ja tässäkin voimakolmio muodostuu ylä-ulko-puolelle. Vastapisto vastaavasti pitäen vastustajan terää menossa vatsapuolelta ohi.